DIGMAsta ideoita opetuksen arkeen

VirtuaaliAMK:n DIGMA-asianomistajaryhmässä virisi idea kerätä amkilaisilta DIGMAn käyttökokemuksia ja jakaa niitä korkeakoulukentälle. Kehittämisyksikön väki lähti haastattelukierrokselle ja ensimmäisenä vastaan tuli TAMKin yliopettaja Harsian Pirkko, jolta tiedustelimme kokemuksia VirtuaaliAMK-toiminnasta ja DIGMAn aineistoista. Toivomme tämän artikkelin innostavan opetusalla työskenteleviä perehtymään DIGMAan ja hyödyntämään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti sieltä löytyviä aineistoja.

Harsian Pirkko

Pirkko Harsia on toiminut 20 vuotta opettajana, ensin sähkötekniikan lehtorina ja nyt sähköisen talotekniikan yliopettajana. VirtuaaliAMK-toiminnassa Pirkko on ollut alusta asti mukana: vuonna 2001 Pirkko oli kokoamassa Mirror-projektia, jossa mm. tarjottiin verkkokoulutusta opettajille, ja vuonna 2003 hän osallistui tuotantorengastoimintaan Sähköpätevyys-tuotantorenkaan koordinaattorina. Pirkko on ehtinyt tuottaa paljon verkkomateriaalia: VirtuaaliAMK:n portaalia penkomalla materiaalia löytyy noin 500 sivullista.

Millaista kehitystä ja millaisia muutoksia pitkän urasi aikana on tapahtunut koulutuksen alalla?

”Opetukseen varattuja resursseja on aiempaa vähemmän ja opiskelijoiden kanssa ei ehdi olla tekemisissä niin paljon kuin aiemmin. Lisääntynyt vastuu koulutuksen sisällöistä ja tavoitteista on ollut iso muutos.”

Pioneerityötä renkaissa

Mitkä olivat mielestäsi VirtuaaliAMK:n tuotantorengastoiminnan vahvuuksia ja heikkouksia?

”Tuotantorengastoiminnassa aineistojen tekeminen yhdessä on hieno asia, tosin meidän renkaassamme jokainen teki omaa palastaan, joista sitten koottiin yhteinen aineisto. Yhteisöllisyyttä olisi siis voinut olla enemmänkin. Tuottamista käynnistettäessä sisällön hahmottamiseen käytettiin melko paljon aikaa ja eTuotantoympäristön kanssa sai alussa hieman taistella. Fyysinen etäisyys jäsenten välillä tuotti myös jonkin verran harmia, koska matkustamiseen ei voinut käyttää paljon resursseja. Tuotantorengastoiminnassa oppi sen, että asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla, vaan niiden toteuttamiseksi täytyy nähdä vaivaa ja aikaa tarvitaan paljon."

DIGMA - kokemuksia ja kehitysehdotuksia

Pirkon mukaan DIGMAsta saa suurimman hyödyn silloin, kun aineisto kolahtaa omaan ammattialaan.

"DIGMAsta löytyy varmasti paljon mielenkiintoista aineistoa. Useimmiten täytyy kuitenkin olla selkeä tarve löytää johonkin tiettyyn alaan liittyvä materiaali, ennen kuin lähtee etsimään”, Pirkko pohtii.

Pirkko on ehtinyt tutustua muiden amkilaisten ja tuotantorenkaiden tuottamiin materiaaleihin DIGMAssa. Hän on hakenut DIGMAsta ideoita opetukseensa ja oman aineiston tuottamiseen. Yksi DIGMAn parhaita puolia Pirkon mielestä onkin, että sieltä saa ideoita muilta.

Millaiset oppimateriaalit ovat käyttökelpoisimpia ja millaisia materiaaleja toivoisit DIGMAssa olevan?

”Kaipaan simppeleitä tuotoksia ja esimerkkejä yksinkertaisista tavoista tehdä jokin oppimateriaali, kun aikaa ei ole käytettävissä paljon. Toivoisin materiaaleja, joissa näkyy konkreettinen lopputulos ja joissa havainnollistetaan, miten lopputulokseen on päädytty eli miten aineisto on tehty. Materiaalista pitäisi myös käydä ilmi, onko sen tekemiseen mennyt 2 tuntia vai puoli vuotta. Siten opettajat saisivat ideoita, miten toteuttaa jokin opetettava asia. Toisten opettajien hyvien esimerkkien avulla rohkaistuu helpommin itsekin kokeilemaan.”

"Hienot tekniset toteutukset eivät ole oppimateriaaleissa pääasia", Pirkko miettii. Hänen mielestään opiskelijan kannalta tärkeintä onkin, että aineistossa asiasisältö on kunnossa ja se on pilkottu helposti hahmotettaviin osiin. Pirkko toivoisi DIGMAan myös opastusta, mitä eri ohjelmia ja työkaluja oppimateriaalituotannossa kannattaisi hyödyntää ja miten.
”Kovin pitkiä oppaita ja ohjekirjoja ei aina ehdi eikä jaksa kahlata läpi”, Pirkko toteaa.

Verkko-opiskelijat aktiivisia

Pirkko hyödyntää verkkotekniikoita ja -aineistoa myös lähiopetuksessaan, ja Moodle on käynyt tutuksi.

Pirkko on tehnyt kiinnostavan havainnon opiskelijoidensa keskuudessa: verkkokursseilla opiskelleiden harjoitustyöt ovat olleet tasoltaan parempia kuin lähiopetuksessa olleiden. ”Tämä kertoo ehkä siitä, että verkkokurssilla opiskelijoiden täytyy olla itse aktiivisempia ja hakea tietoa itsenäisesti, ja tulokset näkyvät harjoitustöissä”, Pirkko summaa.

Yritysyhteistyö tärkeää verkkoaineistojen kehityksessä

Mihin suuntaan oppimateriaalit tulevat mielestäsi kehittymään ja millaisia materiaaleja kannattaa tulevaisuudessa hyödyntää opetuksessa?

"On tärkeää, että oppimateriaaleissa on jatkossakin konkreettisia esimerkkejä, linkityksiä elävään elämään ja että opiskelijan opiskeluprosessi on otettu materiaaleissa huomioon. Videotkin ovat varmasti ihan käyttökelpoisia, jos niiden tuottamiseen löytyy tarpeeksi resursseja. Opetustilanteessa on kuitenkin niin paljon nyansseja, että videoitu luento ei pysty välittämään opetustilannetta sellaisena kuin se todellisuudessa on.”

Pirkko on havainnut, että kansainvälisillä yrityksillä on paljon materiaalia, jota voisi hyödyntää opetuksessa. Yritysten tuottamissa materiaaleissa markkinoinnilla on suuri osuus: tiedon oikeellisuuteen ei välttämättä kiinnitetä niin paljon huomiota, kunhan materiaali näyttää päällisin puolin hyvältä. Siksi kouluttajan näkemys olisi Pirkon mielestä nivottava yritysten materiaaleihin.

Pirkko näkeekin tärkeänä yhteistyön virittämisen kansainvälisten yritysten kanssa. ”Siten voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa tuotetaan materiaalia yhdessä yritysten kanssa ja saataisiin materiaaleista laajempaan käyttöön soveltuvia.”

”Sähkötekniikan ja -turvallisuuden perusteista voisi olla kysyntää laajallekin joukolle, lisäksi tarvitaan spesiaalimpaa tietoa sisältävää materiaalia alan ammattilaisten ja opettajien käyttöön”, Pirkko pohtii.

DIGMAn aineistojen meta- ja tekijätiedot ovat mahdollistaneet sen, että Pirkko on saanut suoria yhteydenottoja muiden ammattikorkeakoulujen opettajilta, jotka ovat pyytäneet lupaa saada käyttää Pirkon tekemää aineistoa opetuksessaan. Kysyntää Pirkon materiaaleille on ollut myös ulkomaita myöten, ja muillekin uusille aihealueelle olisi kysyntää, jos vain rahoitusta löytyisi.

”Opettaminen on ammattikorkeakoulun ydinosaamista, ja siihen liittyen on olemassa kysyntää ja bisnestä. Ammattikorkeakoulun muut toiminnot, kuten t&k, eivät ole opetuksesta irrallaan olevaa toimintaa. Kun tämä oivallettaisiin laajasti, voisi ammattikorkeakouluille avautua monenlaisia yritysyhteistyön mahdollisuuksia”, Pirkko miettii.

Ensto-yhteistyötä

Pirkko on vuosien varrella solminut paljon yrityskontakteja, esimerkkinä mainittakoon yhteistyö Enston kanssa sähköisen talotekniikan koulutuksen ja oppimateriaalin kehittämisessä. Pirkko on tuottanut oppimateriaalia, joka soveltuu niin Enston työntekijöille ja yhteistyökumppaneille kuin amk-opiskelijoillekin. VirtuaaliAMK:ssa on räätälöity Enston tarpeita varten omat oppimateriaalisivupohjat ja -grafiikat.

”Tavoitteena on, että aineisto palvelisi yhteisenä tietopakettina yrityksen tuotealueisiin liittyvistä teknisistä perustiedoista. Aineisto sisältää myös mm. esimerkkejä ja mallisuunnitelmia. Yrityksen henkilöstö sekä asiakkaat voivat aineiston avulla päivittää ja täydentää itsenäisesti osaamistaan verkossa. Omilta opiskelijoiltani ja enstolaisilta on tullut jo positiivista palautetta aineiston monipuolisuudesta.

Pirkon tekemää aineistoa on Enstolla hyödynnetty myös markkinointiin: ”Aineistoni pohjalta tehtiin uusi lämmitysesite ja myös englanninkielinen versio on tulossa.”

”Yhteistyökuvio Enston ja VirtuaaliAMK:n kanssa on mahdollistanut sen, että olen voinut hetkeksi istua ja ajatella, miten oppimateriaaleja voisi kehittää, sen sijaan että juoksisin koko ajan tukka putkella paikasta toiseen. Yhteistyötä sähköisen talotekniikan alalla on tarkoitus jatkaa seuraavaksi ABB:n kanssa”, Pirkko kertoo.


Pirkkoa haastattelivat Helevirran Martti, Tuomolan Tommi ja Korpelan Annina kehittämisyksiköstä.
Kuva ja tekstin editointi: Annina